Tiimi ja hyvinvointi työssä

Yhteisöön kuuluminen on perustarve

Yksi vanhimmista tunnetuista luolamaalauksista esittää tiimiä työssään. Siinä on ihmisjoukko metsästämässä yhdessä suurta saaliseläintä.

Ihminen on laumaeläin. Joskus kauan sitten ihmisten esi-isät oppivat, että yhdessä tekemällä on helpompi hankkia ruokaa ja puolustautua petoja vastaan. Ihminen alkoi tehdä keksintöjä ja oppi jakamaan oivalluksiaan. Sitä kautta alkoi syntyä innovaatioita, jotka vähitellen levisivät ihmiskunnan keskuudessa.  Yhdessä tekeminen toi ihmisen ulottuville kehitystä ja menestystä, jota yksilöt tai perheryhmät eivät koskaan olisi yksin saaneet aikaan. On esitetty, että juuri tämä erotti ihmisen Neanderthalin ihmisestä, joka saattoi yksinään jopa olla silloista ihmistä älykkäämpi.

Ihmiskunnan poikkeuksellinen menestys eläinlajien joukossa perustuu kykyyn tehdä asioita yhdessä, heimossa, kyläyhteisössä, joukkueessa, yhdistyksessä, osuuskunnassa tai vaikka työelämän nykykielellä tiimissä.

Tämä on niin tärkeä osa ihmisyyttä, että ihmisellä on edelleen voimakas myötäsyntyinen tarve kuulua yhteisöön. Yhteisöön kuuluminen ja siinä hyväksytyksi tuleminen ovat itsessään ihmisen perustarpeita.

Useimmat meistä viettävät arkisin suurimman osan valveillaoloajastamme töissä ja siten tärkein arjen yhteisömme on työyhteisö. Työyhteisöön kuuluminen ja sen toimivuus vaikuttavat suoraan mielenterveyteemme ja hyvinvointiimme.

Esihenkilö määrittää tiimiä

Yleisin syy lähteä työpaikasta on huono pomo. Toisin päin, olet varmasti joskus kuullut lausuman ”yritys on mitä on, mutta meillä on hyvä tiimi”.

Voisi ajatella, että suurilla yrityksillä on hyvin suunnitellut politiikat, strategiat ja johtamisjärjestelmät, joilla varmistetaan yhtenäinen yrityskulttuuri ja hyvä johtaminen. Näistä löytyy kuitenkin hyvin erilaisia alakulttuureita, joiden tärkein määrittäjä on osaston tai tiimin vetäjä.

Yksi suurista kotimaisista kaupan keskusliikkeistä näyttäytyy kahden eri ihmisen kautta tyystin erilaisena: Yhden kokemana se on inspiroiva ympäristö, jossa tehdään jänniä asioita yhdessä. Samoihin aikoihin toinen tuttavani irtisanoutui samasta yrityksestä ”koska pää ei kestänyt sitä hirveyttä enää”. Saman yrityskulttuurin alla elää useita aivan erilaisia arkitodellisuuksia,

Vaikka yrityksellä olisi vahva yrityskulttuuri ja työllä olisi mielekäs tarkoitus (”Simon Sinekin”Why” (1)), ihminen ei viihdy työssä jos arjen todellisuus ”(”What”) ei ole kunnossa. Ihmisen työssä viihtymiselle tärkeintä on hänen lähipiirinsä, lähijohtaminen ja työtoverit.

Ihmisinä huomioon otetut, työssään arkipäiväistä tukea saavat ihmiset myös suorittavat parhaimmin.

Prosessiorganisaatio haastaa viihtyvyyden

Ajoittain muodissa olevien prosessiorganisaatioiden perustava haaste on työtyytyväisyyttä haittaava tiimien puute tai niiden löyhyys. Prosessiorganisaatio toimii funktio edellä ja ihmisen perustarpeet unohtuvat siinä helposti.

Prosessiorganisaatiossa ajatellaan, että organisaatio ei tarvitse kiinteitä tiimejä, vaan ihmiset työskentelevät tarpeen mukaan joustavasti eri prosesseissa ja tilanteen mukaan eri rooleissa.

Puhtaassa prosessiorganisaatiossa asia- ja henkilöjohtaminen on erotettu toisistaan. Esihenkilötyöstä vastaavat erikseen operaation linjan ulkopuoliset, erikoistuneet esihenkilöt, joilla on hoidettavana suurempi joukko työtekijöitä kullakin.

Työntekijät siis kelluvat organisaatiossa tekemässä erilaisia asioita, usein kuulumatta selvästi mihinkään tiiviiseen ryhmään.

Tämä ei ole omiaan pitämään ihmisiä onnellisina. Vaikka kaikki voi olla periaatteessa hyvin, yksilölle voi syntyä irrallisuuden tunne, ja sitoutuminen organisaatioon rapautuu. Tiedän tästä johtuneita työpaikan vaihdoksia.

Yksinyrittäjä tarvitsee tukiryhmän

Yksin työskentely ja liiallinen etätyö ovat myös tässä suhteessa haasteellisia: työyhteisön puute tai sen etäisyys kuormittaa.

Monissa ammateissa ei ole luonnollisia tiimejä, mutta yksinyrittäjät osaavat luoda omat yhteisönsä.

Luottotimpurini tekee töitä vaihtelevissa kokoonpanoissa, usein yksin tai kaksistaan. Aloin jo vuosia sitten ihmetellä, mistä on kyse, kun hän mainitsi välillä että ”joo, kysyn sitä huomenna aamulla Kiidossa”. Selvisi, että Kiito-baari on hänen ja kollegoiden tapaamispaikka, jossa he kokoontuvat joka päivä ennen työmaalle menoa. Aamukahveilla kokoontuu pieni yhteisö, vaihtamaan kuulumisia, maailmaa parantamaan ja välittämään toimeksiantoja. Vaikka jokaisella on ollut jo iät ja ajat kännykkä taskussa, tämä jatkuu edelleen.

Samasta syystä uudenlaiset yhteistyötilat, ”Co-working space”, ovat loistava keksintö. Niissä työskentelevät ihmiset muodostavat epämuodollisia yhteisöjä, joissa tavataan, vaihdetaan ajatuksia, sekä annetaan ja saadaan vertaistukea.

Hyvässä tiimissä ihminen voi hyvin ja on tehokas

Tyytyväinen työntekijä suorittaa parhaiten.

Työn kuormittavuus yksin ei ole työn tyytyväisyyden avaintekijä vaan se on arkisten työpäivien sisältö, tapahtumat, kohtaamiset, jaetut onnistumiset, positiivinen palaute, kiitos ja tuki. Siinä avainasemassa ovat toimiva työyhteisö ja tärkeimpänä tiimin vetäjä.

Jääkiekkotermein: paras suoritus tulee yhdessä, hyvän koutsin tuella, ja mailaa puristamatta, kuten Jukka Jalosen maajoukkueissa.

Lähteitä

Brittiläisen Mediayrittäjä Steven Bartlettin mainiossa podcastissa ”Diary of a CEO” oli jakson 140 vieraana herra nimeltään Marcus Buckingham. Hän on Yhdysvalloissa tunnettu luennoitsija ja kirjailija. Hän on tehnyt pitkän uran mm. Gallupilla, ja tutkinut työssä viihtymistä suuryrityksissä. Tässä podcastissa hän käsittelee työelämää, johtamista ja työssä jaksamista.

DOAC jakso 140 Spotifyssä:

https://open.spotify.com/episode/3me023YXMwbNa6NAS9oO0m?si=991540bc028440b5

Simon Sinekin klassikko TED Talk” The Why discovery” vuodelta 2009:

(1) https://www.youtube.com/watch?v=2Ss78LfY3nE