Kokonaisuus ratkaisee

Evoluutio on tehnyt meistä hyviä hallitsemaan nopeita tilanteita. Osaamme reagoida konkreettisiin ärsykkeisiin ja toimia välittömästi. Tämän käänteisenä seurauksena meidän on vaikea hahmottaa oikein tapahtumia, jotka ovat meistä etäällä tai kauempana tulevaisuudessa.

Jostain syystä olemme lisäksi alttiita antamaan liikaa painoa asioille, jotka vetoavat tunteisiin. Asiat voivat paisua peloiksi, jotka voivat aiheuttaa huonoja päätöksiä, resurssien haaskaamista ja jopa ihmishenkien menetyksiä.

Olisi oman etumme mukaista pystyä suhteuttamaan toisiinsa erilaiset riskit, ja mahdollisuudet rationaalisesti. Tästä on apua niin työssä kuin omassa elämässä.

Lapsille tätä on opetettu jo saduissa. Muistat varmaan heinäsirkan ja muurahaisen? Heinäsirkka se vaan soitteli, kun muurahainen keräsi ruokaa talven varalle, vaikka aurinko paistoi ja linnut lauloivat.

Kuolitko säteilyyn?

Isäni teki työuransa ympäristön radioaktiivisuuden valvonnan parissa. Keskustelimme monet kerrat ydinvoimasta ja hyödyistä ja riskeistä. Asia oli tapetilla etenkin Tshernobylin katastrofin jälkeen ja uudestaan kun tsunami lamautti Fukushiman voimalan Japanissa.

Isää puhututti toistuvasti se, miksi tietyt riskit nousevat ihmisten mielissä muita riskejä uhkaavammaksi, ja miten siitä seuraa huonoja päätöksiä.

Kun resursseja riskien vähentämiseen on rajallisesti, niin rationaalisesti ajatellen ne pitäisi kohdistaa niin että kokonaisriskitaso laskee eniten. Joskus jostain riskistä tulee kummitus, ja sitä koskevat pelot alkavat vääristää ihmisten ajattelua. Tämä johtaa siihen, että resursseja käytetään kokonaisuuden kannalta huonosti.

Fukushiman todellinen katastrofi 2011 oli tsunami, joka aiheutti ennenkokematonta tuhoa laajalla alueella.

Joki Fukushiman alueella 2015. Huomaa paisunta-alueet tsunamien varalle

Voimalaonnettomuuden vaikutukset olisivat oikeasti olleet varsin paikallisia, jos säteilyn pelko ei olisi ajanut viranomaisia laajoihin evakuointeihin, isolta osin turhaan.

Onnettomuudesta seurasi huonoja päätöksiä myös muualla maailmassa. Saksassa ja Ruotsissa alettiin pelätä ydinvoimaa, ja siitä päätettiin luopua nopealla aikataululla. Saksan energiapolitiikka ajautui kriisiin, joka muuttui Ukrainan sodan myötä akuutiksi. Nyt maa polttaa surutta jopa kaikkein haitallisinta ruskohiiltä. Kasvaneiden päästöjen lisäksi energiahuollon ongelmat sekoittavat saksalaista yhteiskuntaa ja sitä kautta koko Eurooppaa.

Tiedosta tunteiden vaikutus

Meidän on vaikeaa arvottaa eri tekijöitä rationaalisesti.

Tämä näkyy yhtä lailla yritysten päätöksenteossa. Kollektiivista älyä ei ole vielä keksitty, joten myös yritysten päätökset ovat aina yksilöiden ajattelun tulosta.

Teollisuudelle myyntiä tehneet tunnistavat tämän: Jos asiakkaan pitäisi päättää ostaa jotain, myyjän on tärkeää ymmärtää, mitä ostopäätös merkitsee päättäjälle itselleen (”What´s in it for me?”):

• Onko päätös hänelle henkilökohtaisesti merkittävä?

• Näkeekö hän päätöksessä nostetta hänen uralleen?

• Kokeeko hän päätöksen riskinä omalle asemalleen?

• Onko hänen historiassaan kokemuksia, jotka vääristävät hänen ajatteluaan?

Tämä pätee päätöksentekoon yleisemminkin.

Jäsennä ja suhteuta

Kuten heinäsirkan, meidän olisi syytä ymmärtää asioiden suhteellinen merkitys.

Päätöksiä tehdessä on hyvä purkaa kokonaisuutta, ja yrittää sitä kautta ymmärtää eri asioiden painoarvoa ja vuorovaikutusta, aikajanaa unohtamatta. Tarkastuslista voisi näyttää vaikka tältä:

• Mitkä ovat mahdollisuudet?

• Mitkä ovat riskit?

• Miten todennäköisiä edelliset ovat?

• Mikä on kunkin tekijän suhteellinen vaikutus käsillä olevaan asiaan?

• Mitkä ovat seuraukset eri vaihtoehdoilla, jos ne toteutuvat?

• Miten nämä jakautuvat aikajanalle?

Ja lopuksi happotesti omille tuntemuksille:

• Suhtaudunko edellisiin rationaalisesti?

• Miten pelot vaikuttavat ajatteluuni?

Tärkeintä on muodostaa tilanteesta kokonaiskuva, jossa on mahdollisimman vähän tunnepohjaista vääristymää. Teoriassa tämä on selvää, mutta käytännössä haastavaa.

Saksa vaeltaa edelleen sumussa, pelkojen, hyväuskoisuuden ja idealismin lamaannuttamana. Tietoa siellä takuulla on riittävästi, mutta tosiasioiden tunnustamista ja viileää harkintaa puuttuu edelleen.

Akuutin öljy- ja kaasukriisin jälkeen Ruotsi onneksi heräsi, käänsi kelkan ja suunnittelee jo uusia reaktoreita. Ja meilläkin vihreät ovat alkaneet tarkastella energiahuollon muutosta rationaalisemmin, aikajanalle sijoittuvana kokonaisuutena.

Ja, satu ei itse asiassa kerro, että ottiko heinäsirkka sittenkin vain tietoisen riskin?

Lähteitä:  Dan Ariely,” Predictably irrational, the hidden forces that shape our decisions” https://danariely.com